maanantai 16. joulukuuta 2013

Polttelee koekentät

Lauantai meni messarin karsintakokeen turistina, hienoja suorituksia vaikeissa olosuhteissa kaikilla! Hauskaa ja vähän outoa oli olla vain katsomossa tokokokeessa (plus Veeran ketynä ;) ), harvemmin tulee lähdettyä vain katsomaan kokeita, ellei ole pentua talossa ;).
Nollakoiran roolista poisjääminen ei harmittanut kamalasti (vaikka hieno mahis sekin ois ollut),  mutta kisaamaan ois ollut todella hienoa päästä. Ollaan kisattu viimeksi elokuussa piirimestiksissä ja nyt rupeaa koekentät kutsumaan ja polttelemaan vihdoin, että ois päästävä kokeeseen, tauko on tehnyt siinäkin hyvää.
Ja kirjaimellisesti koekentät poltteli lauantaina useamman koiran tassut kipeiksi, tosi harmi :(

Sunnuntain kotitreeneissä tehtiin taas tietty kaukoja, nyt haetaan musta-valkoisuutta siihen, että mikä on oikea seiso-istu ja mikä ei. Nyt on saatu rentoutta tähän liikkeeseen sen verran, että ei ahdistu nätistä huomauttelusta. Miilulla on kaukot olleet aina vähän herkät siinä mielessä, että jos kovin rupeaa voivottelemaan tms niin menee vähän sellaiseksi jähmeäksi ne vaihdot tai sit yliyrittää.
Toinen on aina niin kiltti ja yrittää parhaansa, mun muru.
Mutta nyt siis ei ilmekään värähdä vaan yrittää uudestaan yhtä reippaasti jos oon sanonut, että nyt meni mönkään, hienoa! Kaikki meidän hömppäilyt tän kanssa on auttaneet, ei ole niin vakava juttu se moka enää Miilullekaan ja varmasti mäkin olen muuttanut asennettani rennommaksi jolloin en paineista koiraa.
Joku sanoi joskus, että pitäis pennulle heti opettaa kaukot heti sellaisena kun ne haluaa näyttävän sitten evl:ssa. Jeps, oishan se hienoa jos näin tekisi, mutta mä en ainakaan neljä vuotta sitten ollut niin taitava koulutustaidoiltani, että oisin ensinnäkään osannut (vaan opetin samalla tapaa kuin staffeilleni eli hissillä vaihdot jne, mikä oli staffeille loistovalinta mutta ei Miilulle sitten ollutkaan), ja joka koira on kropankäytöltään erilainen. Ja liikkeiden ideaalit muuttuu, tokokin on aika erilaista teknisesti ajateltuna nyt mitä se oli silloin kun Kertun kanssa kisasin 6vuotta sitten EVL:ssa.
Kaipa lähes kaikki opettaa tokohistoriansa aikana koiralleen aika montakin asiaa uudestaan tai parannellaan sieltä täältä jo pelkästään sen perusteella, että meidän oma tekninen taito kouluttaa kehittyy sekä opitaan siitä koirasta lisää koko ajan? :) Ja mun mielestä ylipäätään pitää löytää se oman koiran 10:n suoritustyyli ja pyrkiä siihen eikä verrata omaa koiraa muihin esim. suoritusten vauhdissa (=näyttävyydessä), mikä on varmaan se yleisin mitä monet haluaa koiralleen.

Sitten tehtiin vielä jääviä, koska tän illan Pian treeneissä (treenit! me päästään treeneihin!) on zetan häiriötä niin halusin kertailla ennen sitä, hyvältä näytti joka asento.

Meidän uudet ihanat lelut Sannan narulelupuodista, iso suosittelupeukku :)




Ei kommentteja: