Äitienpäivä metsässä

Äitienpäivälahjaa eli esineruutua ja jälkeä tänään. Esineruudun tallasi Teemu ja 2 poikaamme sekä jäljen vielä Teemu kävi tallaamassa. Niin hyvä lahja :) Meidänkin pojat alkaa olla jo niin isoja (6v+9v) etteivät ihan aina halua lähteä mukaan enää tämmöisiin, mutta nyt tuntuivat innostuvan taas eräjormailusta kun pääsivät leikkimään Daltoneita ja Lucky Lukea metsään :)

Esineruutu (2.)
*50x50 kokoa, 3 esinettä. 

Mä en käynyt ruudussa lainkaan ja Miilu ei nähnyt tallausta enkä minäkään katsonut minne esineet laitettiin. Tosi hyvä treeni!

Kaikki kolme esinettä nousi 4minuutissa, kahteen ekaan meni aikaa 2.5minuuttia joten ihan kelpo suoritus. Esineet oli lippis, hanska ja kiekko. Teki hyvin hommia ja reagoi tosi hyvin esineisiin.

                                                siellä ne mun rakkaat talloovat esineruutua <3

Jälki (6.)
* 300m, Teemu tallasi.
* kepit 2/3
* Jana oikealle
* 1h vanha.

Janalla lähti niin jäätävän lujaa ja voimalla, että irtosi liina kädestäni, blääh, (täähän on valitettavasti meidän bravuuri kisoissakin ollut). Nosti kyllä jäljen hyvin ja teki janankin hyvin ja lähti jo menemään pitkin jälkeä kovaa vauhtia, ilman mua. Eihän se nyt näin voi mennä, kun onhan se 'hitusen' noloakin, että me kisoissakin mentäis jäljelle tälleensä, että koira ampuu janalle ja nostaa jäljen ja lähtee menee sitä pitkin kovaa vauhtia ja tumpelolla irtoaa liina käsistä ja juoksee koiransa perään metsään. Mulle tulee jotenkin kovasti tästä lapsuudessa kuullut hölmöläistarinat mieleen..
Tältä se tuomarin ja jäljentekijän naama näyttäis tässä tilanteessa kunnes ne älyäisi, että niiden pitää huutaa minut ja koira takas janalle, ehkä :D voi apua..

Jotenka huusin Miilun takas ja otimme koko homman uudestaan, selkeesti otti tästä pois kutsumisesta epävarmuutta, koska nyt meni juu vauhdikkaasti mutta aavistuksen hallitummin ja hienosti, mutta nosti takajäljen, pyöräytin ympäri ja sitten mentiin ja kaikki hyvin.
Ärsyttävää, että tämmöisellä toheloinnilla itse teen hallaa meidän janalle, vois ruveta niitä hanskoja käyttää.
Ekan kepin nosti hienosti, joka oli sovitusti melko lähellä janaa, sekin selittänee Miilun vauhtia ekalla yrityksellä, ja sit tuli vaikeampi kohta selkeesti ja siinä jäi kakkoskeppi ja vikan eli kolmosen nosti. Selvisi sitten, että Teemu oli tehnyt semmoisen jännän kulmamutkakuoppa-käännöksen jossa Miilu teki sen pienen säätelyn ja sai itsensä takas jäljelle, mutta siellä oli se kakkonen (kulmakuopassa) eli ilmeisen vaikea oli meille se tänään, mutta kiva sekin toisaalta ettei keppi jäänyt niin että ois sen yli vaan posottanut tms.
Kiva jälki ja kiva oli huomata, että jana sujuu tosi hyvin jos mä vaan en sössi sitä.
Jana varmaan pitää käydä uusimassa vielä kertaalleen ensi viikolla...