Vuosi käyntiin

Vuoden ekat tokotreenit sekä ekat tehistreenit! :)
Marin kanssa sitten saatiinkin treenata kaksistaan, kun muilla oli vielä kennelyskien karenssiaikoja tai sitten ihmisten flunssaa menoillaan.
Ruhtinaallisesti treeniaikaa, tosin ei läheskään koko aikaa treenattu, vaan turinoitiin treenistä ja muusta :)

Miilulla oli ohjelmassa:seuruuta, luoksarin seisomaan stoppi, ohjattu ja tunnari. Treenattiin vuoron perään liike kerrallaan.
*seuruussa ongelmana on ne sitkeässä olevat vinot pa:t siellä täällä, joten suunnittelin niin, että Mari naksuttelee jokaisen suoran pa:n ja sitten lievällä sanallisella huomautuksella merkataan vinot.
Näitä sitten tehtiin ja sumplittiin, loppua kohden alkoi selkeästi työstämään asiaa paremmin. Ylipäätään tekee hyvää, että palkataan tehopalkkauksella näitä nyt niin niiden arvo paranee.
Miilu on aina ollut sellainen hyvin seuruu-orientoitunut ja motivoitunut ja jaksaa sitä vaikka kuin, mutta osan pa:sta tekee välillä huolimattomasti, ja kyllä kyllä, se on peiliin katsomisen paikka. Kriteerit, ne kultaiset kriteerit ja niissä pysyminen. Niinkuin Maria Brandel (ja varmasti moni moni muukin on sanonut) sanoi: *laadi kriteerit ja sit vain pysyt niissä, helppoa!*

* Luoksarin stoppia jatkettiin sunnuntain treenin idealla, teki hyvin. Mutta mitäs kun laitoin merkit siihen saman reitin varrelle? Vauhti pysyi samana, mutta stopit lörpsähtivät kuin tulppaanit maljakossa, hah! Noh, palauttelin Miilua takas pari kertaa Marille ja saatiin sitten kaksi ihan hyvää toistoa, mutta ei vielä niin hyvää kuin ilman merkkejä. Olen joskus aiemmin nähnyt, mutta en viime aikoina, että vilkaisee merkkiä samalla kun stoppaa, mutta ihan en oo nyt varma mitä tää sit ois? ennakointia niin että ajatus on merkissä vai mitä?. Jokatapauksessa merkit tulee treeneihin enempi mukaan. Meillähän on ollut ongelmana pitkään se, ettei luoksarin stoppitreenien stopit (jotka on olleet välillä tosi hyviä) siirry kisamaiseen, mutta enpä olekaan aiemmin älynnyt pistää niitä merkkejä siihen stoppitreeniin, kun on tehty esim. kiertojen kautta. Aina oppii uutta, hiphei ;)

* Ohjattua: sika meinasi ennakoida merkiltä Marin käskyllä kapuloille menoa, mutta stoppasi ja älysin tehneensä mokan. Korjautin sitten merkin, jälkeenpäin ajateltuna tyhmää etten ottanut ihan alusta uudestaan. Ekalla nostosta palkka kun oli tulossa about merkin kohdalla, vauhtipalkka narupalloon. Toka suoraan sivulle josta kainalosta palkka, vauhti pysyi sivulle asti ok.

* Tunnari loppuun, ekalla hosui ihan kamalasti, nosti ja laski omaa ja lopulta oli kiireessä nostanut viereisen jonka vahingossa naksutin ja palkkasin. Mutta toisaalta ehkä ei tässä nyt mikään juttu, epävarmuutta ei sinne lisääkään halua joten ehkä ihan hyvä vahinko. Tokalla menikin sitten ok, namitin ennen lähtöä. Mietin vaan, että onko tässäkin ongelmana se että jää kiinni kapuloihin? liikkuroitu on vaikeampi, oisko se sen takia että saa katsella niitä kapuloiden laittelua siinä niin kauan? Vois olla aika loogista, on niin kapuloissa ollut kiinni muissakin. Pitääpä pohtia.

Kiitos paljon Mari treeni-ja juttuseurasta! :D

Loppuun vielä Veeralle päivän-Kerttu, mummu sai Hurtan one-piecen eli neuleen, jotta ei palele lenkeillä, eiks nää oo muotii? ;) Eppu nyt änkes muuten vaan sinne kuvaan.